Paperiliittimen Kekkonen

Ja osallistuin sitten ensimmäistä kertaa blogi-arvontaan ja tuplaan voittomahdollisuuteni julistamalla asiasta täällä. Paperiliitin arpoo lystikästä Kekkos-kamaa. Jännätäänpä osuuko onni kohdalle. Olisi sitten Mustikkatiellä kolme komeaa kaljua: isä, poika ja pyh... siis Urho.

Vihertää

Kevättä odotetaan tosissaan. Aurinkoinen viikonloppu jatkui aurinkoisella maanantailla. Miten virkistävää. Kotona ja mummilassa vihertää jo. Siis sisällä. Lauantaina Luukas sai Lotta Glaven kuvittaman pehmeän ja riemastuttavan viltin. Se on hauska ja Lasten Metsolasta.

Hurahduksia

Meillä on tykästytty Sanna Annukan vahvaan viivaan. Sinisestä Kanteleen kutsusta on tehty vauvan pussilakana, musta odottaa muuntautumistaan tyynyliinoiksi. Tuossa jokin aika sitten keuhkosin, että meillä ei mitään osteta kytkynä. No tässä on taas toinen todiste, että ostetaan... Onneksi Juhla Mokka on meidän kahvi muutenkin.

Kevättä maljakossa

Tulppaanit symboloivat minulle kevättä. Ei vaan ihan keväältä tänään tuntunut; aamulla "lämpö"mittari hehkutti miinus kahtakymmentäviittä. Se on suomeksi talvi. Seinäjoelta ostamamme vaasi oli muuten juuri sopiva tulppaanikimpulle. Maljakko näkee varmasti vielä ainakin toisen nipun ennen oikeaa kevättä.

Reissusta

Olipas jälleen virkistävä matka Seinäjoelle. Pitsit mielessä kävimme tutustumassa paikalliseen kirpparitarjontaan. Fidassa oli ihan käsittämätön määrä virkkauksia. Mutta ei sitten sopivaa meidän makuun. Sielä lähti kuitenkin mukaan mustavalkoinen tyynynpäällys villasta. Ihana. Shoppiksesta koriin melkein sujahti kiva virkattu pöytäliina. Siinä oli iso tahra ja justiinsa keskellä. Tääryn ja korkeahkon hinnan vuoksi liina jäi odottamaan toista metsästäjää. Shoppiksesta päädyimme ostamaan lasitavaraa. Mies on himoinnut Oiva Toikan tuoppeja, tuota ihanaista Suomi-kristallia, ja niitä oli nyt sitten tarjolla. Mukaan lähti myös kiva 70-lukua henkivä vaasi ja vihreä vati.

Liiteri

Saatiin tässä joku aika sitten Kestilästä asti pakettiautollinen kuivaa koivuklapia, tarkenee kesälläkin.

Miau

Nyt alkoi Mustikkatielläkin kissanpäivät. Eilinen kahvilareissu päättyi ostoksille. Ja kas, oli sitten ihan "pakko" ostaa tällainen oranssi kissatyyny. Poika (ei kuvassa) oli kaupungin tuliaisesta innoissaan.

Pitsinmetsästyskausi

Parolan aseman väki on taas tehnyt jotain innostavan viehkeää; kirpparin kellertynyt pitsi on saanut herkullisen harmaan sävyn. Kertakaikkiaan ihana! Ja pakko saada. Tai siis vähintään plagioida idea. Pitsinmetsästyskausi on siis alkanut.

Piirustuksia

Siis ihan mahtavaa! Arkkitehtimme postitti meille laajennuksen suunnitelmat vol. 2. Näissäpä onkin pohdittavaa. Meidän (lue: miehen) pitäsi käydä vielä vintillä mittoilemassa muutama pätkä uusiksi. Ihan vain varmistukseksi.